Apr 15, 2016

Punainen villapaita



Vihdoin se on valmis, ja ihana!





Olen jo pitkään haaveillut itsetehdystä IHANASTA villatakista. Olen jo muutaman villatakin aiemmin neulonut, mutta niihin on aina jäänyt SE_JOKU ongelmakohta, minkätakia takki on jäänyt käyttämättä. Koska candy-cardi onnistui yli odotusten, päätin tehdä samalla kaavalla uuden, villaisen version. Candy-cardiin on myös ilmaantunut ongelma; vetoketju on liian pitkä, jolloin se vetää takkia keskeltä alaspäin. Tämä täytyy  vielä korjata, kunhan saan itsestäni niin paljon irti.

Taas kävi sama virhe kuin candy-cardin kohdalla, eli langanmenekin arviointi epäonnistui. Tajusin heti oston jälkeen, että langat eivät tule riittämään, joten painelin vielä sunnuntaina uudelleen käsityömessuille Riikka-Piikan ständille hakemaan lisää Dropsin merinoa. Tämä ei kuitenkaan riittänyt, sillä päädyin taas tekemään hihoista ja helmasta pidemmät kuin ohjeessa, halusin tehdä myös nappilistan päävärillä ja lopulta päädyin purkamaan ensimäisen yritelmän ja jätin kaksi väriä käyttämättä, joten loppuja värejä kului taas enemmän.

Punainen lanka kului täysin. Napit jouduin ompelemaan päättelyistä ylijääneillä pätkillä. Hihat olisivat jääneet auttamatta lyhyiksi tai lankaa olisi joutunut tilaamaan lisää, joten päädyin tekemään myös hihoihin kuviota ja resorit harmaalla. Harmaata jäi pieni nytty.

Aloituksessa oli myös ongelmaa. Tein M-koon mukaan, mutta kaula-aukosta tuli aivan liian ahdistava. Niinpä päädyin laittamaan 124 silmukkaa aloitukseen ja vähensin nämä määrät sitten lisäyksistä, eli muuten tein ohjeenmukaan kaarrokkeen. Kavennukset ja levennykset tein omien muotojen mukaan ja hihojen kavennukset jätin tekemättä. Ennen resoria vasta kavensin muutaman silmukan pois (muistaakseni joka viidennen) ja resorin alotin 2o+3n -mallilla. Puolivälissä kavensin resorin 2o+2n -malliin.

Huolittelin nurjan kotoa löytyneellä puuvillanyörillä ja napit on jostain 70-luvulta äidin kätköistä löydetyt peruspunaiset.

Takki on ollut jatkuvasti käytössä ja ainakin vielä suuremmilta nukkaantumisilta on vältytty. Toivottavasti langanlaatu on oikeasti hyvää, sillä tekemiseen kului aikaa noin 4kk.
Rakastan tätä takkia yli kaiken ja olen iloinen että jaksoin purkaa sen alkuperäisen kaarrokkeen pois ja pitäytymään vähemmissä väreissä.

Lisää kuvia matkanvarrelta löytyy ravelryn puolelta.

Nov 15, 2015

Candy-cardi

Olen aika ylpeä itsestäni. Sain kuin sainkin valmiiksi NEULETAKIN, AIKUISEN KOKOA. Elokuun 7. ostin langat ja eilen viimeistelin vetskarin.
Ravelrystä lisää tietoa.




Malli: Damejakka Loppa / Flea -cardigan
Koko: M/L
Lanka: Svarta Fåret Tilda, puuvilla-akryyli
Puikot: 3mm (resorissa 2,5mm)
Langan kulutus: noin 430g

Sep 28, 2015

Jokaisella synkällä pilvellä on piparkakkureunus

Inspiroiduin kauan aikaa sitten Nelliinan tuunaamasta nahkahameesta (klik) ja haaveilin, että joskus voisin saada itselleni yhtä ihanan. No vuosia vierähti (kauheaa, siitä on jo melkein 4 vuotta aikaa), kunnes vihdoin löysin melkein yhtä ihanan hameen Fidalta. Väri oli väärä, mutta koko oikea, joten nappasin hameen mukaani 9€ varsin kohtuulliseen hintaan.
Hame oli alun perin puoleen sääreen, eli midimittainen, mutta viikkojen hautomisen jälkeen sain hameen vihdoin oikeaan pituuteen ja muotoonsa.
Ennen kuva on huono kännyräpsy peilin kautta, mutta ehkä siitä vähän hahmottaa alkuperäistä mittaa.

Aika paljon keveni, niin massallisesti kuin ihan visuaalisesti :) Nyt mä tykkään! Ja pääsee uudet kengätkin paremmin esiin. Kiitos vaan siis Nelliinalle inspiraatiosta ja toteutusvinkeistä!


Aug 25, 2015

Voiko ihmisellä olla liikaa takkeja?

No niinhän siinä kävi, että takkeja oli saatava lisää. Talvea varten halusin paksumman toppatakin ja syksylle vedenpitävän takin ja ne myös tein.
Ensin tein talvitakin Eurokankaan oranssista Wertexistä (harkitsin huomio-oranssia, mutta tää vähän hillitympi oli kuitenkin parempi valinta), vihreästä tikki/fleece-vuorikankaasta ja samalla vanhalla Ottobren kaavalla.
 Hupun malli oli vähän vaivannut jo aiemmissa retrotakeissa, mutta sen huonous korostui tässä paksussa mallissa entisestään. Huppu on tehty kahdesta osasta ja tönköttää päältä häiritsevästi, mutta muuten onnistuin mielestäni takin kanssa.
Vetoketjun yläpään sain onnistumaan hienosti ja muutenkin tein mielestäni aika siistiä työtä. Vuoritin takin taas Tosimummon ohjeilla (kuten edellisestkin), joten se on sisältäkin siisti.
 
 Alareunan ompelen aina käsin, jolloin päällipuolelle ei tule häiritseviä saumoja.
Huppua saa aina vähän asetella, että se asettuu kauniisti.
Hihaan laitoin pöllön koristeeksi. Pöllöt ovat kuulemma jo antamassa tietä ketuille muoti-ilmiönä, joten on vain sopivaa, että mä innostun niistä vasta nyt :D

Taakse laitoin vielä jälkikäteen heijastinkolmion, ettei tarttis niin montaa roikkuvaa heijastinta muistaa mukana kantaa.
Loppuun vielä urpoposeeraus. Kyllä mä tästä takista tykkään tosi paljon, hupun vioista huolimatta.

Ja koska itseään pitää haastaa, mä haastoin taitoni tekemällä syksyä varten vedenpitävän takin. Kankaiksi valitsin Shelbyn valikoimista fucsian punaisen vedenpitävän kankaan, jonka speksit löytyvät linkistä. Saumat teippasin Ullakan sauman tiivistysnauhalla ja vuoriksi Shelbyn vuorikangas.


 Kaavana taas se sama Ottobren Everyday Wear, mutta nyt aika paljon muokkailtuna. Hupun tein Fall Favorite -parkan kaavalla ja erillisen kauluksen kuosittelin hupun kaavasta. Halusin, ettei huppu tällä kertaa kisko kaulusta kuristamaan kaulaan ja toisaalta halusin myös korkeamman kauluksen.

 Koska sitä aina tulee valitettua, ettei kauppojen takeissa ole valmiina heijastimia (ja sitten ne roikkuvat unohtuu laittaa, tai sotkeentuu johonkin tai on muuten vaan ärsyttäviä), päätin laittaa tarpeeksi heijastavaa materiaalia itse takkiin. Heijastimena on Shelbyltä ommeltavaa heijastinnauhaa sekä heijastavaa terettä.

 Tässä näkyvillä sisäsaumojen teippauksia. Oli muuten ärsyttävää, kun ei voinut käyttää nuppineuloja niin kuin yleensä, vaan nuppisten tilalla joudin käyttämään klemmareita ja teippiä :P Hermo meinasi kyllä mennä moneen kertaan näiden viritysten kanssa.

 Tästä näkyy hyvin hupun parempi malli.

 Heijastimilla tein "rannekorun" oikeaan ranteeseen. Kyllä nyt on bussikuski iloinen, kun huidon pysähtymismerkkiä pimeällä :D
 Kaikenkaikkiaan siis hermoja raastava, tuskallinen kokemus, josta lopputulemana aivan mahtava syystakki! Ei enää koskaa vastaavaa projektia! Kyllä 200€ vedenpitävästä takista on pieni raha, kun tästä alkaa kustannuksia laskea :P


Jul 23, 2015

Lentävä ongelma

No nyt mä luulen ratkaisseeni koko ongelman, mutta samalla loin uuden. Tässä on nyt neljä valmista hanhitilkkua ja yks samaa sarjaa on vielä melkein valmis, mut mitä mä näille nyt teen? Pitäiskö näistä tehdä peitto, jos pitäis ni mitä kaveriks? Jos ei ni mitä sitten?


 Tässä nää ongelmatilkkuset.


Ratkaisu ensimmäiseen ongelmaan oli, että teen hanhipalaset tilkuista  11cm x 11cm ja 6cm x 6cm ja 0,5cm saumanvaroilla ja sit noi pikkuneliöt teen 0,6cm saumanvaroilla ja 5,5cm x 5,5cm neliöillä. Don't ask, I just do it cause it works.
Tosin kaikki näistä ei näytä niin kovin toimivilta, koska joukossa on niitä testiversioita. Ja lisäksi tein ensin noi hanhiosiotkin sillai sekoittamalla kaikenlaisia keskenään (koska niitä vaan tuli sillai helposti 5 x 4 settiä), mutta totesin sen liian levottomaks ja lopulta purin kaikki ja tein viä 5 x 1 settiä lisää, jotta sain 5 sarjaa. Tosin yks jäi viä kesken, ku siitä puuttuu noi neliöt (tai osa niistä). 

 Mutta siis, tässä näitä nyt on. Miltä näyttää? Kaipaako nää rinnalleen jotain muuta väriä? Jos niin mitä?


Vaihtoehtoja ois muun muassa:
 Nää mitä ostin Eurokankaasta...
 Ja sit näitä retroja jämiä/lakanoita/verhoja/saastaa...
 ...on vaikka muille jakaa...
...mutta en kuitenkaan tiä, onko näissä mitään sopivaa. Vai pitäiskö lähtee taas kangasostoksille.

Jos sulla ois idea, jaa ihmeessä mun kanssa, ni pääsen asian kanssa eteenpäin. Muuten mä vaan jatkan näiden kanssa sekoilua määrättömästi :D

Hanhia, pöllöjä ja lokkeja

No nyt on vielä ensimmäiset hanhiharjoitukset ympätty oikeaan työhön. Tähän upotin kaikki ylimääräiset ensimmäiset harjoituskappaleet ja muutenkin varastosta löytyneitä valmiita tilkkuja. Vuorina on vanha lakana ja tikkauksina käytin tuota lokkia muistuttavaa tikkausta.
Pussukasta tuli vähän ylöspäin levenevä, koska unohdin taas että alaosa pitäis alkuvaiheessa olla leveempi, mutta menee tää näinkin. Olen vähän hätähousu viimeistelyissä, mutta omassa käytössä ei pienet virheet haittaa.
Tykkään kuitenkin tästä pussukasta.

Ensimmäinen tilkkupinta. Hanhet matkalla länteen :D

 Toisen puolen tilkkupinnassa vanhoja jämiä enemmän mutta nyt on hanhetkin nousussa.

 Reunoissa ja vuorissa kirpputorilta ostettua vanhaa lakanaa, joka on kyllä aika haperoo jo ja venyy ja vanuu joka suuntaan.
Ja sisällä merkki :D

Geese Migration

Ei ole helppoa ei. On selkeät ohjeet, mutta kun sisälukutaito on luokkaa nolla, niin ei vaa tuu. No hyvää harjotusta tää on tilkkuiluun, ohjeiden lukuun ja tikkaamiseen.

Mallina siis "lentävät hanhet", kankaina varastosta löytyneitä jämiä, taustana joku vanha päiväpeitto ja tikkauksina satunnaisia tikkauksia Pfaffilla (=tutustumista erilaisiin tikkauksiin).

Vielä pitää vähän hioo, ennen kuin viitsii alkaa mitään oikeeta näistä tehdä.

Kiitokset myös Tilkunviilaajalle inspiraatiosta :D

Jul 10, 2015

Ompelunurkkaus

Koska ompeleminen on rakas harrastus ja sen parissa vietän aikaa todella paljon, haluan panostaa myös ompelunurkkaukseeni. Kauniissa ympäristössä työskentelystä saa hirveästi energiaa, joten siivoamisen vaiva olisi syytä selättää useammin.
Tänään kuitenkin sain ompelukoneeni määräaikaishuollosta, joten oli aika pistää myös muut puitteet kuntoon.
Nyt mä taas viihdyn (kunhan joku vielä jaksaisi imuroida...).




Ja alla vielä vilautus uuden ompelunurkkauksen viimeisimmästä saavutuksesta. Kunhan aurinko jälleen paistaa, niin esittelen tuon sitten kunnolla.

Jun 29, 2015

Takki, takki, takki...

Kun uutta takkia lähtee metsästämään on ajatuksena aina, että takkia käytetään monta vuotta ja sen pitää sopia monien vaatteiden kanssa. Kaupan vaaterekkien luona sitä sovittelee kaikenlaisia (yksivärisiä) takkeja päälleen ja lopulta toteaa, että kyllä se musta on paras vaihtoehto, kun se sopii kaiken kanssa. Kotona sen uuden mustan takin sitten survoo kaappiin muiden mustien takkien kanssa ja on tyytyväinen, kun taas tuli tehtyä hyvä ostos. 

Mutta sitten tulee se mutta... Kun koko syksyn ja talven ja vielä keväänkin tarpoo menemään siinä - hyvin kaikkien vaatteiden kanssa sopivan - mustan takin kanssa, niin alkaa se riepoa. Että miksi en nyt sitten kuitenkin ostanu jotain muuta takkia, että olishan sitä ollu kotona jo näitä mustia kaiken kanssa käyviä.

Toisaalta kaupasta usein löytyy vaan näitä kaikkien vaatteiden kanssa sopivia takkeja, eikä se valikoimakaan ole yhtään enempää mun näköinen; mustan lisäksi on sitä vaaleeta "peikee", valkoista, farkkua, (nyt niin muodikasta) vihreää tms. Punaisia nyt jonkun verran on, mutta yksi sellainen jo kaapista löytyy, niin ei sit sitäkään tullut valittua.

Pitkään tän dilemman kanssa painineena (ja sen yhden saunatakkiversion tehneenä) perustin takkitehtaan ja nyt mulla on niitä - ei minkään kanssa sopivia, juuri mun näköisiä takkeja joka keliin (no vaan pariin eri keliin, että vielä tehdas saa jatkoa, kunhan kangasvarasto täydentyy sopivalla takkikankaalla).

Mallina Ottobren 2/2015 Everyday Wear -takki kahtena eri versiona.

Versio 1:


 Ohuella tikkivuorella, hieman alkuperäistä pidempänä ja pidemmillä hihoilla. Kankaana retroverhot ja hupussa sekä taskuissa Eurokankaasta pilkkupuuvillaa. Vetoketjuna 75cm kaksisuuntainen vetskari Eurokankaasta, mutta 80cm ois ollu parempi. Taskuissa ohjeenmukaiset 15cm vetskarit.

Kohdistuksissa pyrin ottamaan kuvion huomioon, mutta tokikaan näin isoa kuviota ei täysin pystynyt kohdistamaan. Takaa jätin sauman pois, että sain selkään kokonaiset kukkaset.

 Huppu ja hihat on jokseenkin symmetriset.
Vetoketjun asemoimisessa on jotain huomautettavaa, mutta menee kyllä kunhan ei liikaa ajattele asiaa. Vetoketjun alle toteutin ohjeesta poiketen vielä tuulilistan.
Tykkään, tykkäätteks te :D

Versio 2:

Ja koska kesä on kauneimillaan ja tää takki vaatii "hippasen" vilpoisemman kelin, piti tietysti toteuttaa toinekin versio. Kankaaksi valikoitui 3€ kirpparilöytö. Luulin alunperin, että kangas ei tule riittämään ilman säätämistä, mutta n. 2m verho riitti hyvin, kun suurempia kohdistamisia ei tarvinnut tehdä. Kangasta jäi itseasiassa vielä ylikin.

Sama kaava, mutta tällä kertaa hieman ohjetta lyhempänä. Hihoja vähän levensin ja pidensin ainakin 10cm.  Vetoketjuna 70cm vetskari, joka löytyi omista varastoista, taskujen vetskarit oli jostain lasten vanhasta potkupuvusta ratkottu ja kaksisuuntainen vetskari riitti hyvin molempiin taskuihin :)

 Vuorikangasta oli aika naftisti, joten pilkullista kangasta riitti vain etualavaroihin ja huppuun. Etualavaroihin jouduin tekemään jatkopätkän, kun pituus ei ihan riittänyt. Muuten vuori on jotain Eurokankaan Venezia -vuorikangasta, jota sitäkin oli niin naftisti, että jouduin kursimaan senkin kokoon tilkuista.
Ja aiheeseen sopiva vanhasta vaunulelusta tuunattu heijastin. Tarkoitus oli molempiin takkeihin laittaa heijastinnauhaa, mutta jotenkin olin hukannut sen, joten ilman jäivät toistaiseksi.
Poseeraaminen oli vähän haasteellista ja miehen kanssa oli vähän erimielisyyttä siitä miten pitää seisoo/olla. 
Lopuksi mies käski näyttää maaniselta...

Tästä takista tuli jopa ihanampi kuin ekasta ja nyt jo mielessä viriää haave vuorittomasta ja paksuvuorisesta versiosta. Mutta ensin pitää löytää ne täydelliset kankaat...