Riehakkaat raidat

Aloittaessani tämän villatakin, luulin, että raidoittuva lanka olisi hauska pari mustalle. Keskeltä kerää kuitenkin paljastui melko ärsyttävää violetin harmaan mömmöväriä ja innostukseni lopahti.
Takki oli tauolla melko pitkään, kunnes värit eivät ärsyttäneet enää niin paljon.

Tartuin jälleen neuleeseen ja neuloin vartalo-osan loppuun ja hihat puoliväliin. Sovitellessani tajusin, että takki on makuuni liian tiukka. Takki hautautui taas kuukausiksi kaapin perälle ja olin jo päättänyt, että puran sen ja aloitan uudestaan. Kun sitten se purkamisen aika tuli, päätin, että kastelen ja pingotan takin ensin ja katson, onko siitä apua. Pingotuksen jälkeen takki ei enää vaikuttanut niin kireältä, joten päädyin neulomaan sen loppuun.

Kotoa löytyivät neuleen pariksi täydelliset violetit napit, mutta harmikseni, niitä oli vain 7. Ostin vaaleanpunaiset napit, mutta lopulta päädyin laittamaan sekä violettejä, että vaaleanpunaisia, koska ne violetit vaan olivat niin täydelliset tähän.

Kaiken tuskan ja ahdistuksen jälkeen, taidan sitten kuitenkin tykätä tästä. Valmistumiseen meni reilu vuosi, mutta se oli hyvä vuosi. Etäisyys auttoi unohtamaan suurimmat ärsytyksen aiheet ja uskonkin, että meille tulee mukavan lämmin yhteinen tulevaisuus.

Punainen villapaita

Vihdoin se on valmis, ja ihana!

 

Olen jo pitkään haaveillut itsetehdystä IHANASTA villatakista. Olen jo muutaman villatakin aiemmin neulonut, mutta niihin on aina jäänyt SE_JOKU ongelmakohta, minkätakia takki on jäänyt käyttämättä. Koska candy-cardi onnistui yli odotusten, päätin tehdä samalla kaavalla uuden, villaisen version. Candy-cardiin on myös ilmaantunut ongelma; vetoketju on liian pitkä, jolloin se vetää takkia keskeltä alaspäin. Tämä täytyy  vielä korjata, kunhan saan itsestäni niin paljon irti.

Taas kävi sama virhe kuin candy-cardin kohdalla, eli langanmenekin arviointi epäonnistui. Tajusin heti oston jälkeen, että langat eivät tule riittämään, joten painelin vielä sunnuntaina uudelleen käsityömessuille Riikka-Piikan ständille hakemaan lisää Dropsin merinoa. Tämä ei kuitenkaan riittänyt, sillä päädyin taas tekemään hihoista ja helmasta pidemmät kuin ohjeessa, halusin tehdä myös nappilistan päävärillä ja lopulta päädyin purkamaan ensimäisen yritelmän ja jätin kaksi väriä käyttämättä, joten loppuja värejä kului taas enemmän.

Punainen lanka kului täysin. Napit jouduin ompelemaan päättelyistä ylijääneillä pätkillä. Hihat olisivat jääneet auttamatta lyhyiksi tai lankaa olisi joutunut tilaamaan lisää, joten päädyin tekemään myös hihoihin kuviota ja resorit harmaalla. Harmaata jäi pieni nytty.

Aloituksessa oli myös ongelmaa. Tein M-koon mukaan, mutta kaula-aukosta tuli aivan liian ahdistava. Niinpä päädyin laittamaan 124 silmukkaa aloitukseen ja vähensin nämä määrät sitten lisäyksistä, eli muuten tein ohjeenmukaan kaarrokkeen. Kavennukset ja levennykset tein omien muotojen mukaan ja hihojen kavennukset jätin tekemättä. Ennen resoria vasta kavensin muutaman silmukan pois (muistaakseni joka viidennen) ja resorin alotin 2o+3n -mallilla. Puolivälissä kavensin resorin 2o+2n -malliin.

Huolittelin nurjan kotoa löytyneellä puuvillanyörillä ja napit on jostain 70-luvulta äidin kätköistä löydetyt peruspunaiset.

Takki on ollut jatkuvasti käytössä ja ainakin vielä suuremmilta nukkaantumisilta on vältytty. Toivottavasti langanlaatu on oikeasti hyvää, sillä tekemiseen kului aikaa noin 4kk.
Rakastan tätä takkia yli kaiken ja olen iloinen että jaksoin purkaa sen alkuperäisen kaarrokkeen pois ja pitäytymään vähemmissä väreissä.

Lisää kuvia matkanvarrelta löytyy ravelryn puolelta.

Candy-cardi

Muoks. 30.6.2018

Vetoketju ei oikein istunut neuleeseen ja sen vuoksi neuleen käyttö on jäänyt. Pari vuotta neule on vaan maannut kaapin pohjalla ja ärsyttänyt. Olen miettinyt vaihtoehtoja ja lopulta tartuin härkää sarvista ja vaihdoin vetoketjun nappeihin. Nappilistaan löytyi vielä vaaleanpunaista lankaa ja napit omasta varastosta. 12kpl samanlaista ei ollut mutta mun tyyliin sopii nää eriparinapit. Nyt pääsee neule käyttöön ❤

Olen aika ylpeä itsestäni. Sain kuin sainkin valmiiksi NEULETAKIN, AIKUISEN KOKOA. Elokuun 7. ostin langat ja eilen viimeistelin vetskarin.
Ravelrystä lisää tietoa.

Malli: Damejakka Loppa / Flea -cardigan
Koko: M/L
Lanka: Svarta Fåret Tilda, puuvilla-akryyli
Puikot: 3mm (resorissa 2,5mm)
Langan kulutus: noin 430g

Jokaisella synkällä pilvellä on piparkakkureunus

Inspiroiduin kauan aikaa sitten Nelliinan tuunaamasta nahkahameesta (klik) ja haaveilin, että joskus voisin saada itselleni yhtä ihanan. No vuosia vierähti (kauheaa, siitä on jo melkein 4 vuotta aikaa), kunnes vihdoin löysin melkein yhtä ihanan hameen Fidalta. Väri oli väärä, mutta koko oikea, joten nappasin hameen mukaani 9€ varsin kohtuulliseen hintaan.
Hame oli alun perin puoleen sääreen, eli midimittainen, mutta viikkojen hautomisen jälkeen sain hameen vihdoin oikeaan pituuteen ja muotoonsa.
Ennen kuva on huono kännyräpsy peilin kautta, mutta ehkä siitä vähän hahmottaa alkuperäistä mittaa.

Aika paljon keveni, niin massallisesti kuin ihan visuaalisesti :) Nyt mä tykkään! Ja pääsee uudet kengätkin paremmin esiin. Kiitos vaan siis Nelliinalle inspiraatiosta ja toteutusvinkeistä!

Voiko ihmisellä olla liikaa takkeja?

No niinhän siinä kävi, että takkeja oli saatava lisää. Talvea varten halusin paksumman toppatakin ja syksylle vedenpitävän takin ja ne myös tein.
Ensin tein talvitakin Eurokankaan oranssista Wertexistä (harkitsin huomio-oranssia, mutta tää vähän hillitympi oli kuitenkin parempi valinta), vihreästä tikki/fleece-vuorikankaasta ja samalla vanhalla Ottobren kaavalla.

 Hupun malli oli vähän vaivannut jo aiemmissa retrotakeissa, mutta sen huonous korostui tässä paksussa mallissa entisestään. Huppu on tehty kahdesta osasta ja tönköttää päältä häiritsevästi, mutta muuten onnistuin mielestäni takin kanssa.

Vetoketjun yläpään sain onnistumaan hienosti ja muutenkin tein mielestäni aika siistiä työtä. Vuoritin takin taas Tosimummon ohjeilla (kuten edellisestkin), joten se on sisältäkin siisti.

 

 Alareunan ompelen aina käsin, jolloin päällipuolelle ei tule häiritseviä saumoja.

Huppua saa aina vähän asetella, että se asettuu kauniisti.

Hihaan laitoin pöllön koristeeksi. Pöllöt ovat kuulemma jo antamassa tietä ketuille muoti-ilmiönä, joten on vain sopivaa, että mä innostun niistä vasta nyt :D

Taakse laitoin vielä jälkikäteen heijastinkolmion, ettei tarttis niin montaa roikkuvaa heijastinta muistaa mukana kantaa.

Loppuun vielä urpoposeeraus. Kyllä mä tästä takista tykkään tosi paljon, hupun vioista huolimatta.

Ja koska itseään pitää haastaa, mä haastoin taitoni tekemällä syksyä varten vedenpitävän takin. Kankaiksi valitsin Shelbyn valikoimista fucsian punaisen vedenpitävän kankaan, jonka speksit löytyvät linkistä. Saumat teippasin Ullakan sauman tiivistysnauhalla ja vuoriksi Shelbyn vuorikangas.

 Kaavana taas se sama Ottobren Everyday Wear, mutta nyt aika paljon muokkailtuna. Hupun tein Fall Favorite -parkan kaavalla ja erillisen kauluksen kuosittelin hupun kaavasta. Halusin, ettei huppu tällä kertaa kisko kaulusta kuristamaan kaulaan ja toisaalta halusin myös korkeamman kauluksen.

 Koska sitä aina tulee valitettua, ettei kauppojen takeissa ole valmiina heijastimia (ja sitten ne roikkuvat unohtuu laittaa, tai sotkeentuu johonkin tai on muuten vaan ärsyttäviä), päätin laittaa tarpeeksi heijastavaa materiaalia itse takkiin. Heijastimena on Shelbyltä ommeltavaa heijastinnauhaa sekä heijastavaa terettä.

 Tässä näkyvillä sisäsaumojen teippauksia. Oli muuten ärsyttävää, kun ei voinut käyttää nuppineuloja niin kuin yleensä, vaan nuppisten tilalla joudin käyttämään klemmareita ja teippiä :P Hermo meinasi kyllä mennä moneen kertaan näiden viritysten kanssa.

 Tästä näkyy hyvin hupun parempi malli.

 Heijastimilla tein "rannekorun" oikeaan ranteeseen. Kyllä nyt on bussikuski iloinen, kun huidon pysähtymismerkkiä pimeällä :D

 Kaikenkaikkiaan siis hermoja raastava, tuskallinen kokemus, josta lopputulemana aivan mahtava syystakki! Ei enää koskaa vastaavaa projektia! Kyllä 200€ vedenpitävästä takista on pieni raha, kun tästä alkaa kustannuksia laskea :P

Lentävä ongelma

No nyt mä luulen ratkaisseeni koko ongelman, mutta samalla loin uuden. Tässä on nyt neljä valmista hanhitilkkua ja yks samaa sarjaa on vielä melkein valmis, mut mitä mä näille nyt teen? Pitäiskö näistä tehdä peitto, jos pitäis ni mitä kaveriks? Jos ei ni mitä sitten?

 Tässä nää ongelmatilkkuset.

Ratkaisu ensimmäiseen ongelmaan oli, että teen hanhipalaset tilkuista  11cm x 11cm ja 6cm x 6cm ja 0,5cm saumanvaroilla ja sit noi pikkuneliöt teen 0,6cm saumanvaroilla ja 5,5cm x 5,5cm neliöillä. Don't ask, I just do it cause it works.

 

Tosin kaikki näistä ei näytä niin kovin toimivilta, koska joukossa on niitä testiversioita. Ja lisäksi tein ensin noi hanhiosiotkin sillai sekoittamalla kaikenlaisia keskenään (koska niitä vaan tuli sillai helposti 5 x 4 settiä), mutta totesin sen liian levottomaks ja lopulta purin kaikki ja tein viä 5 x 1 settiä lisää, jotta sain 5 sarjaa. Tosin yks jäi viä kesken, ku siitä puuttuu noi neliöt (tai osa niistä). 

 Mutta siis, tässä näitä nyt on. Miltä näyttää? Kaipaako nää rinnalleen jotain muuta väriä? Jos niin mitä?

Vaihtoehtoja ois muun muassa:

 Nää mitä ostin Eurokankaasta...

 Ja sit näitä retroja jämiä/lakanoita/verhoja/saastaa...

 ...on vaikka muille jakaa...

...mutta en kuitenkaan tiä, onko näissä mitään sopivaa. Vai pitäiskö lähtee taas kangasostoksille.

Jos sulla ois idea, jaa ihmeessä mun kanssa, ni pääsen asian kanssa eteenpäin. Muuten mä vaan jatkan näiden kanssa sekoilua määrättömästi :D

Hanhia, pöllöjä ja lokkeja

No nyt on vielä ensimmäiset hanhiharjoitukset ympätty oikeaan työhön. Tähän upotin kaikki ylimääräiset ensimmäiset harjoituskappaleet ja muutenkin varastosta löytyneitä valmiita tilkkuja. Vuorina on vanha lakana ja tikkauksina käytin tuota lokkia muistuttavaa tikkausta.
Pussukasta tuli vähän ylöspäin levenevä, koska unohdin taas että alaosa pitäis alkuvaiheessa olla leveempi, mutta menee tää näinkin. Olen vähän hätähousu viimeistelyissä, mutta omassa käytössä ei pienet virheet haittaa.
Tykkään kuitenkin tästä pussukasta.

Ensimmäinen tilkkupinta. Hanhet matkalla länteen :D

 Toisen puolen tilkkupinnassa vanhoja jämiä enemmän mutta nyt on hanhetkin nousussa.

 Reunoissa ja vuorissa kirpputorilta ostettua vanhaa lakanaa, joka on kyllä aika haperoo jo ja venyy ja vanuu joka suuntaan.

Ja sisällä merkki :D

Geese Migration

Ei ole helppoa ei. On selkeät ohjeet, mutta kun sisälukutaito on luokkaa nolla, niin ei vaa tuu. No hyvää harjotusta tää on tilkkuiluun, ohjeiden lukuun ja tikkaamiseen.

Mallina siis "lentävät hanhet", kankaina varastosta löytyneitä jämiä, taustana joku vanha päiväpeitto ja tikkauksina satunnaisia tikkauksia Pfaffilla (=tutustumista erilaisiin tikkauksiin).

Vielä pitää vähän hioo, ennen kuin viitsii alkaa mitään oikeeta näistä tehdä.

Kiitokset myös Tilkunviilaajalle inspiraatiosta :D

Ompelunurkkaus

Koska ompeleminen on rakas harrastus ja sen parissa vietän aikaa todella paljon, haluan panostaa myös ompelunurkkaukseeni. Kauniissa ympäristössä työskentelystä saa hirveästi energiaa, joten siivoamisen vaiva olisi syytä selättää useammin.
Tänään kuitenkin sain ompelukoneeni määräaikaishuollosta, joten oli aika pistää myös muut puitteet kuntoon.
Nyt mä taas viihdyn (kunhan joku vielä jaksaisi imuroida...).

Ja alla vielä vilautus uuden ompelunurkkauksen viimeisimmästä saavutuksesta. Kunhan aurinko jälleen paistaa, niin esittelen tuon sitten kunnolla.