Takki, takki, takki...

Kun uutta takkia lähtee metsästämään on ajatuksena aina, että takkia käytetään monta vuotta ja sen pitää sopia monien vaatteiden kanssa. Kaupan vaaterekkien luona sitä sovittelee kaikenlaisia (yksivärisiä) takkeja päälleen ja lopulta toteaa, että kyllä se musta on paras vaihtoehto, kun se sopii kaiken kanssa. Kotona sen uuden mustan takin sitten survoo kaappiin muiden mustien takkien kanssa ja on tyytyväinen, kun taas tuli tehtyä hyvä ostos. 

Mutta sitten tulee se mutta... Kun koko syksyn ja talven ja vielä keväänkin tarpoo menemään siinä - hyvin kaikkien vaatteiden kanssa sopivan - mustan takin kanssa, niin alkaa se riepoa. Että miksi en nyt sitten kuitenkin ostanu jotain muuta takkia, että olishan sitä ollu kotona jo näitä mustia kaiken kanssa käyviä.

Toisaalta kaupasta usein löytyy vaan näitä kaikkien vaatteiden kanssa sopivia takkeja, eikä se valikoimakaan ole yhtään enempää mun näköinen; mustan lisäksi on sitä vaaleeta "peikee", valkoista, farkkua, (nyt niin muodikasta) vihreää tms. Punaisia nyt jonkun verran on, mutta yksi sellainen jo kaapista löytyy, niin ei sit sitäkään tullut valittua.

Pitkään tän dilemman kanssa painineena (ja sen yhden saunatakkiversion tehneenä) perustin takkitehtaan ja nyt mulla on niitä - ei minkään kanssa sopivia, juuri mun näköisiä takkeja joka keliin (no vaan pariin eri keliin, että vielä tehdas saa jatkoa, kunhan kangasvarasto täydentyy sopivalla takkikankaalla).

Mallina Ottobren 2/2015 Everyday Wear -takki kahtena eri versiona.

Versio 1:

 Ohuella tikkivuorella, hieman alkuperäistä pidempänä ja pidemmillä hihoilla. Kankaana retroverhot ja hupussa sekä taskuissa Eurokankaasta pilkkupuuvillaa. Vetoketjuna 75cm kaksisuuntainen vetskari Eurokankaasta, mutta 80cm ois ollu parempi. Taskuissa ohjeenmukaiset 15cm vetskarit.

Kohdistuksissa pyrin ottamaan kuvion huomioon, mutta tokikaan näin isoa kuviota ei täysin pystynyt kohdistamaan. Takaa jätin sauman pois, että sain selkään kokonaiset kukkaset.

 Huppu ja hihat on jokseenkin symmetriset.

 

Vetoketjun asemoimisessa on jotain huomautettavaa, mutta menee kyllä kunhan ei liikaa ajattele asiaa. Vetoketjun alle toteutin ohjeesta poiketen vielä tuulilistan.

 

Tykkään, tykkäätteks te :D

Versio 2:

Ja koska kesä on kauneimillaan ja tää takki vaatii "hippasen" vilpoisemman kelin, piti tietysti toteuttaa toinekin versio. Kankaaksi valikoitui 3€ kirpparilöytö. Luulin alunperin, että kangas ei tule riittämään ilman säätämistä, mutta n. 2m verho riitti hyvin, kun suurempia kohdistamisia ei tarvinnut tehdä. Kangasta jäi itseasiassa vielä ylikin.

 

Sama kaava, mutta tällä kertaa hieman ohjetta lyhempänä. Hihoja vähän levensin ja pidensin ainakin 10cm.  Vetoketjuna 70cm vetskari, joka löytyi omista varastoista, taskujen vetskarit oli jostain lasten vanhasta potkupuvusta ratkottu ja kaksisuuntainen vetskari riitti hyvin molempiin taskuihin :)

 Vuorikangasta oli aika naftisti, joten pilkullista kangasta riitti vain etualavaroihin ja huppuun. Etualavaroihin jouduin tekemään jatkopätkän, kun pituus ei ihan riittänyt. Muuten vuori on jotain Eurokankaan Venezia -vuorikangasta, jota sitäkin oli niin naftisti, että jouduin kursimaan senkin kokoon tilkuista.

 

Ja aiheeseen sopiva vanhasta vaunulelusta tuunattu heijastin. Tarkoitus oli molempiin takkeihin laittaa heijastinnauhaa, mutta jotenkin olin hukannut sen, joten ilman jäivät toistaiseksi.

 

Poseeraaminen oli vähän haasteellista ja miehen kanssa oli vähän erimielisyyttä siitä miten pitää seisoo/olla. 

 

Lopuksi mies käski näyttää maaniselta...

Tästä takista tuli jopa ihanampi kuin ekasta ja nyt jo mielessä viriää haave vuorittomasta ja paksuvuorisesta versiosta. Mutta ensin pitää löytää ne täydelliset kankaat...