Takki, takki, takki...

Kun uutta takkia lähtee metsästämään on ajatuksena aina, että takkia käytetään monta vuotta ja sen pitää sopia monien vaatteiden kanssa. Kaupan vaaterekkien luona sitä sovittelee kaikenlaisia (yksivärisiä) takkeja päälleen ja lopulta toteaa, että kyllä se musta on paras vaihtoehto, kun se sopii kaiken kanssa. Kotona sen uuden mustan takin sitten survoo kaappiin muiden mustien takkien kanssa ja on tyytyväinen, kun taas tuli tehtyä hyvä ostos. 

Mutta sitten tulee se mutta... Kun koko syksyn ja talven ja vielä keväänkin tarpoo menemään siinä - hyvin kaikkien vaatteiden kanssa sopivan - mustan takin kanssa, niin alkaa se riepoa. Että miksi en nyt sitten kuitenkin ostanu jotain muuta takkia, että olishan sitä ollu kotona jo näitä mustia kaiken kanssa käyviä.

Toisaalta kaupasta usein löytyy vaan näitä kaikkien vaatteiden kanssa sopivia takkeja, eikä se valikoimakaan ole yhtään enempää mun näköinen; mustan lisäksi on sitä vaaleeta "peikee", valkoista, farkkua, (nyt niin muodikasta) vihreää tms. Punaisia nyt jonkun verran on, mutta yksi sellainen jo kaapista löytyy, niin ei sit sitäkään tullut valittua.

Pitkään tän dilemman kanssa painineena (ja sen yhden saunatakkiversion tehneenä) perustin takkitehtaan ja nyt mulla on niitä - ei minkään kanssa sopivia, juuri mun näköisiä takkeja joka keliin (no vaan pariin eri keliin, että vielä tehdas saa jatkoa, kunhan kangasvarasto täydentyy sopivalla takkikankaalla).

Mallina Ottobren 2/2015 Everyday Wear -takki kahtena eri versiona.

Versio 1:

 Ohuella tikkivuorella, hieman alkuperäistä pidempänä ja pidemmillä hihoilla. Kankaana retroverhot ja hupussa sekä taskuissa Eurokankaasta pilkkupuuvillaa. Vetoketjuna 75cm kaksisuuntainen vetskari Eurokankaasta, mutta 80cm ois ollu parempi. Taskuissa ohjeenmukaiset 15cm vetskarit.

Kohdistuksissa pyrin ottamaan kuvion huomioon, mutta tokikaan näin isoa kuviota ei täysin pystynyt kohdistamaan. Takaa jätin sauman pois, että sain selkään kokonaiset kukkaset.

 Huppu ja hihat on jokseenkin symmetriset.

 

Vetoketjun asemoimisessa on jotain huomautettavaa, mutta menee kyllä kunhan ei liikaa ajattele asiaa. Vetoketjun alle toteutin ohjeesta poiketen vielä tuulilistan.

 

Tykkään, tykkäätteks te :D

Versio 2:

Ja koska kesä on kauneimillaan ja tää takki vaatii "hippasen" vilpoisemman kelin, piti tietysti toteuttaa toinekin versio. Kankaaksi valikoitui 3€ kirpparilöytö. Luulin alunperin, että kangas ei tule riittämään ilman säätämistä, mutta n. 2m verho riitti hyvin, kun suurempia kohdistamisia ei tarvinnut tehdä. Kangasta jäi itseasiassa vielä ylikin.

 

Sama kaava, mutta tällä kertaa hieman ohjetta lyhempänä. Hihoja vähän levensin ja pidensin ainakin 10cm.  Vetoketjuna 70cm vetskari, joka löytyi omista varastoista, taskujen vetskarit oli jostain lasten vanhasta potkupuvusta ratkottu ja kaksisuuntainen vetskari riitti hyvin molempiin taskuihin :)

 Vuorikangasta oli aika naftisti, joten pilkullista kangasta riitti vain etualavaroihin ja huppuun. Etualavaroihin jouduin tekemään jatkopätkän, kun pituus ei ihan riittänyt. Muuten vuori on jotain Eurokankaan Venezia -vuorikangasta, jota sitäkin oli niin naftisti, että jouduin kursimaan senkin kokoon tilkuista.

 

Ja aiheeseen sopiva vanhasta vaunulelusta tuunattu heijastin. Tarkoitus oli molempiin takkeihin laittaa heijastinnauhaa, mutta jotenkin olin hukannut sen, joten ilman jäivät toistaiseksi.

 

Poseeraaminen oli vähän haasteellista ja miehen kanssa oli vähän erimielisyyttä siitä miten pitää seisoo/olla. 

 

Lopuksi mies käski näyttää maaniselta...

Tästä takista tuli jopa ihanampi kuin ekasta ja nyt jo mielessä viriää haave vuorittomasta ja paksuvuorisesta versiosta. Mutta ensin pitää löytää ne täydelliset kankaat...

Ensin niitä oli yksi...

Sitten löytyi toinekin...

Sitten taisi olla joku viikonloppu ja vähän olutta, ja ne alkoivat lisääntyä. Mahtavatko olla jäniksille sukua...

Eräänä kauniina päivänä ne olivat alkaneet kasvattaa vihreää turkkia!
Mielenkiintoni heräsi; mitähän ihmeen lajia nämä oikein ovat.

Ne hakeutuivat toistensa seuraan ja kappas, tarttuivat kiinni.

Sulloin niitä kattilaan...

 

Ne eivät tainneet pitää siitä, koska hetken kuluttua ne villiintyivät täysin. Ne hyppivät kasoihin, kaivautuivat kattilaan, kaatoivat sen ja vyöryivät ulos.

Ne muodostivat valtavia aaltoja, eivätkä pysyneet aisoissa lainkaan...

Mutta kaikkia ne eivät huolineet mukaan ilonpitoonsa...

Mitähän tästä vielä tulee...?

T-paita ja T-paita

Miksi sitä ei ikinä opi, ettei se kaupan paita vaan istu päälle. Vaikka se trikoo joustaa ja vaikka se kaupassa tuntuu hyvältä, niin ei se sitä vaan sitten kuitenkaan ole, ei ainakaan tällä kropalla.
Ostin TAAS kerran kaupasta muutaman kivan värisen T-paidan. M-koko tuntui tosi sopivalta, mutta sitten taas käytössä huomasi, että koko ajan sai nykiä paidan helmaa alaspäin ja muoto oli kuin mursulla.

Kun ärsytyskynnys taas tarpeeksi ylittyi, limpsin Eurokankaaseen, otin luottokaavani Onion 2035 kaapista ja tekaisin pari teepparia. Ja kyllä taas istuu ja skulaa. Otin oikein kuvatkin, että ymmärtäisin, miksi ne kaupan paidat ei vaan toimi mulla.

Tässä siis sarja T-paitoja. Malli Onion 2035 ja koko M.

Vasemmalla kaupan paita, oikealla oma. Alkaako ongelma hahmottua. Katsoppa seuraavakin kuva.

Kuvassa alimpana omatekemä, päällä kaupasta ostettu, nyt alkaa kai olla aika selvä mistä kiikastaa.

Eli M-kokoinen paita on ihan jees hartioilta vyötärölle, mutta siitä alaspäin pitäis olla ehkä kokoo XL- tai jotain.  Josko näiden kuvien perusteella ymmärtäis jatkossakin ostaa T-paitansa puolivalmiina Eurokankaasta, vaikka kuinka olis ihania kaupoissa valmiina :D

Muut on trikoosta, mutta sinapinkeltainen on joustocollegee. Muissa on ihan lyhyet hihat, mutta joustocollarissa himpun pidemmät, kun se muutenkin on lämpöisempi.
Kyllä näillä nyt taas ottaa kevättä vastaan.

Täydellistä kevättakkia etsimässä

Kevät tuli lumi tuli suli, kevättakin tarve tuli...
Kaupoista löytyy melkein pelkästään neutraalin värisiä takkeja ja ne kun ei mua puhuttele. Päätin siis koittaa tehdä takin itse.

Malli: Ottobre Woman 5/2013, Fall Favorite -parka
Koko: 40
Kangas: Joku verhoilukangas (3€/m), Eurokankaasta noin 2,4m, vuorina vanha lakana kirpparilta (3€) ja hihoissa joku 2nd hand vuorikangas UFFilta (2€)
Muut materiaalit: 4 sirkkarengasta, vihreetä vinonauhaa Ompelijanmaailmasta, vihreetä kuminauhanyöriä, pari kiristintä hupun kuminauhaan, pari nauhan päähän kiinnitettävää muovi hässäkkää kirpparilta löytyneestä nappilajitelmasta, valkoinen molemmista päistä avattava 70cm vetoketju.
Muuta: Muokkailin vähän ompelujärjestystä, koska halusin ettei saumat näy rumasti sisäpuolella. Muokkailu aiheutti paljon päänvaivaa ja monia omia ratkaisuja, jotka ei varmasti ole parhaita mahdollisia, mutta olkoon.
Fiilis: No jaa, ehkä seuraava ois sit parempi. Katotaan tuleeko käytettyä.


Ja koska mua suunnattomasti ärsyttää, kun netistä ei löydy kunnon kuvia yksityiskohdista, niin tässä niitä nyt sitten on enemmänkin. Koittakaa kestää.

Huppuun en tehnyt sitä ohjeessa ollutta poikittaista kuminauhakujaa, pelkästään reunaan kuja ja säädöt.

 Hihansuista jätin pois kuminauhat ja muutenkin jouduin hihojen kanssa vähän säätämään, kun huomasin vasta hihansuita viimeistellessäni, että hihat meinaa olla liian lyhyet mun makuun. Käänsin hihaa siis vaan ihan vähän ja huolittelin taitteen samalla vihreällä vinonauhalla kuin muutkin huolittelut.

 

Taakse  en laittanu sitä kiristintä kuminauhanyöriin, koska ajattelin että se on inhottava istuessa tua pyllyn alla.

 

Saumat huolittelin vinonauhalla, kun en muuta keksiny. Tuuliläpän kiinnitykseen jotain vanhaa tarranauhaa. Toisella puolella valkoista toisella ruskeaa, koska niitä nyt löytyi kaapista. Vyötärölle joku kaapista löytyny narun pätkä. Ehkä vois joskus vielä tuunata kuminauhanyörin vyötärölle, mutta menköön nyt näin.

Onhan tää ihan jees, vähän tällänen itsensäpaljastajameininki...

 Taskuihin laitoin tarrojen sijasta napit, jotka päällystin vuorikankaalla. Huomasin kankaassa taskun vieressä jonkun taharan, kun olin saanu taskun osittain ommeltua, joten pöllönauhaa tahran päälle, ettei kovasti ota silmään. Ei pöllömpi ratkaisu :P

 Oon mä kyllä kuitenkin aika tyytyväinen, vaikka onhan tää vähän tällainen saunatakki. Väri on kuitenkin ihana ja alle mahtuu villatakki, joten testikäyttöön pääsee heti huomenna.

Mukavaa pääsiäistä kaikille!!

Ystävyys

Ihanimmat ystävät saavat nauramaan ja itkemään...

Kiitos emilia <3 !

Ja ps. Väri on täydellinen (kuten huomaat)!

Blogi hävisi

Ihanaa, joku lukee mun blogia (joku muukin ku emilia :D). Sain tänään Totorolta ilmoituksen Ravelryssä, että blogini on kadonnut. Hetken tutkittuani selvisi, että sähköpostitiliäni oli käytetty Intiassa ja missä lie algeriassa ja sen vuoksi olivat poistaneet koko tilin käytöstä. No vahvistettuani että olen todella minä ja vaihdettuani salasanani, pääsin jälleen sähköpostiini ja sain blogini takaisin blogimaailmaan. Kiitos Totorolle tarkkanäköisyydestä ja blogini seuraamisesta :)

Tästä kiitollisena lupaan postata jotain pitkän itsenäisyyspäiväviikonlopun aikana!

Villaa ylle

Pitkään siinä meni, mutta tässä ne viimein on.

Ensimmäisenä esittelyyn pääsee February lady sweater. Langat tähän ihanuuteen taisin ostaa Ruotsin matkalta tammikuussa 2010. Mallikin oli jo silloin mielessä; FLS sopisi mainiosti kasvavan masun seuraksi. Neulominen alkoi heti, mutta jotenkin innostus lopahti ja homma jäi kesken. Vuosi lankojen ostamisen jälkeen neule oli muuten valmis, mutta napit puuttuivat. Parhaita nappeja etsin pitkään (ja teiltäkin niitä kyselin) ja kun mikään ei tuntunut juuri siltä oikealta vaihtoehdolta, jäi neule taas lojumaan. Vihdoin olen kuitenkin saanut napit ommeltua paikalleen ja aika passelit ne sitten lopulta olivatkin.

Malli: February lady sweater (ravelry linkki)

Lanka: Debbie Bliss Donegal luxury tweed aran

Puikot: 5mm

Napit: "sydämet nurinpäin"

Seuraavana valmistui myöskin piiiiitkän aikaa sitten aloitettu (huhtikuussa 2010) harmaa villatakki. Ohjeena käytin Dropsin liivin ohjetta ja omasta päästä lisäsin hihat. Hihat ovat vähän pienet hiha-aukkohin ja kun neule ei ole päällä, se näyttää vähän hassulta. Tästä syystä takki jäi lojumaan puolivalmiina. Kun sitten koitin takkia huomasin, ettei hihojen niukkuus näy päällä häiritsevästi ja niinpä ompelin takkiin napit (omista varastoista, muttei mikään, mitä olin teille näytille tarjonnut) ja tässä se nyt on.

Malli: Dropsin liivi (ravelry linkki)

Lanka: Novitan Rose -mohair

Puikot: 4,5mm

Muuta: napit omista varastoista

Viimeisin iso neuletyö on deep V argyle vest ohjeella tehty liivi. Ohje on vanha tuttu ja hyväksi havaittu.

Malli: Deep V vest (ravelry linkki)

Lanka: Jitterbug (väri morello mash ja cherry, resorit morello mashia ja muu liivi vuororaidoin molempia)

Puikot: Oisko ollu 3,5mm, en muista enää varmaksi

Muita valmistuneita on muutamat sukat joululahjakassiin, pari Odessaa, pari huivia (ja mahtaakohan olla muuta?). Puoli valmiitakin on edelleen kaapit täynnä, vaikka paljon olen kaapeissta vanhoja viimeistellytkin.

Ihana ilma; aurinko paistaa ja pakkasta pari astetta. Onneksi on monta uutta villavaatetta talven varalle nyt valmiina!

Käsityömessuilua

Taas on se ihana aika vuodesta, kun Tampereelle kokoontuu satoja käsitöistä kiinnostuneita. Itsekin tähän joukkoon kuuluvana suunnistin kulkuni kohti Messukeskusta intoa puhkuen. Johtuiko sitten omasta käsityöinnostuksesta vai mistä, mutta tuntui, että viime vuoteen verrattuna tarjolla oli paljon enemmän ihanuuksia. Olisin voinut vaikka tuplata tai triplata budjettini, mutta onneksi mukanani oli blogimies pitämässä kiinni järjenhivenestä; kun toinen on kotona ja vain yksi tienaa, niin pitää miettiä perheen ruokalaskun maksamisiakin...
No sain minä silti kaikkea ihanaa mukaani; lankoja, helmiä, huopaa, tilpehööriä....Punaisesta Jitterbugista ja helmistä muodostunee Odessa (ravelry-linkki)
(Tässä väri vähän lähempänä totuutta)Sofioista mukana tulleen ohjeen siksak-tumputVedoista raitasukat


Tilpehööristä rintamerkkejä, pussukka...
Paljon olen saanut valmiiksi neuleita/ompeluksia sitten viime blogipäivityksen, mutta viitseliäisyys bloggaamiseen on ollut suunnilleen nolla. Se vähäinen aika mikä työssäkäynnin ja nukkumisen yli jää, on tullut vietettyä tiiviisti ei-enää-niin-pienen tyttäreni kanssa.
Tässä kuitenkin näytille yksi mieleinen ompelus (muista ehkä bloggausta myöhemmin, tai sitten ei):